Asuminen muodostaa suuren osan yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä. Ison osuuden tästä asumisen hiilijalanjäljestä muodostaa asunnon lämmitysenergian tarve, joka sattuu Suomen ilmastossa olemaan melko iso lähes ympäri vuoden. Toinen merkittävä tekijä on rakennusmateriaalit ja niiden elinkaari.
Rakennusalan vastuu hiilidioksidipäästöistä on suuri: Suomessa rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttaa yhdessä jopa kolmanneksen ihmisten tuottamasta hiilijalanjäljestä. Korkeaa lukemaa selittää osaltaan laadukas rakentaminen ja jo mainittu Suomen ilmast o-olosuhteista johtuva korkea lämmitystarve.
Tässä artikkelissa käsitellään talon hiilijalanjäljen muodostumista ja niitä valintoja, joilla rakennusala ja rakentajat itse voivat rakennusten hiilijalanjälkeen vaikuttaa. Lopussa on pieni lista pienistä valinnoista, joilla on kotitaloudet voivat vaikuttaa asumisensa ympäristöystävällisyyteen välittömästi, jopa asumismuodosta riippumatta.
Mistä omakotitalon hiilijalanjälki muodostuu? Mitä on ympäristöjärkevä rakentaminen?
Talon koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki muodostuu sekä talon rakentamisesta, sen käytöstä ja mahdollisista kunnostuksista että viimein myös rakennuksen purkamisesta ja siitä syntyvästä jätteestä ja kierrätettävästä aineksesta.
Hiilijalanjälki on yleisesti tunnettu termi, jolla tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tiettyä tuotetta tai toimintaa käytettäessä. Hiilijalanjälkeä lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e).
Uutta omakotitaloa rakennettaessa ympäristökuormaa syntyy muun muassa materiaalien valmistuksesta, kuljetuksesta, talotehtaan lämmittämisestä ja muusta energiankulutuksesta. Myös taloa rakentavien työntekijöiden liikkuminen tulisi joidenkin laskelmien mukaan ottaa osaksi talopaketin hiilijalanjälkeä.
Talotehtaalle keskitetty rakentaminen tuo paitsi kustannus- myös ympäristösäästöjä, kun tavaraa ei tarvitse tilata työmaille ympäri Suomen, vaan kaikki isot toimitukset tulevat yhteen osoitteeseen Tornioon. Kun talopaketti lähtee tehtaalta kohti tonttia, moduulien sisään on pakattu työmaalla tarvittavat materiaalit.
Valmistus on vain ensimmäinen osa omakotitalon koko elinkaaren aikana tuottama hiilijalanjälkeä. Toinen osa muodostuu talon käytöstä, valitusta lämmönlähteestä ja asukkaiden tottumuksista. Kolmas osa muodostuu talon elinkaaren loppupäästä, siitä kuinka iso osa talon materiaaleista on kierrätettävissä, jos talo halutaan joskus purkaa.
Kohti ympäristöystävällistä rakentamista – talopaketin materiaalien ja asukkaiden valintojen vaikutus hiilijalanjälkeen
Hiilineutraalius on tila, jolloin kyseessä oleva toiminta tuottaa vain sen verran kasvihuonekaasuja kuin se pystyy prosessissa sitomaan itseensä. Hiilineutraali rakentaminen on suunta, johon lähes koko rakennusala pyrkii.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa on yksi askel kohti hiilineutraalia rakentamista. Metsät itsessään toimivat erittäin tärkeinä hiilinieluina, sillä niiden kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin siitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen lahoamisen myötä.
Puusta valmistetut tuotteet toimivat hiilivarastoina, sillä hiili pysyy varastoituneena niin kauan, kunnes puutuote joko polttamisen tai lahoamisen myötä vapauttaa hiilen takaisin ilmakehään.
Puutuotteiden kokonaismassasta jopa lähes puolet on hiiltä. Puun käytön lisääminen edellyttää metsien kasvun jatkumoa eli uusien puiden istuttamista ja talousmetsien huolellista hoitoa.
Rakentamisvaiheen suurimpia valintoja ympäristönäkökulmasta ovat paitsi talon koko myös materiaalivalinnat: puutalo, kivitalo vai hirsitalo? Näistä kolmesta kärjistetysti hirsitalo on ekologisin, kivitalo epäekologisin vaihtoehto.
Suomalaiset asuvat verrattain tilavasti. Suomalaisessa kodissa on keskimäärin 41,0 m² tilaa per asukas. Neliöt itsessään eivät kerro suoraan kodin tilan tunnusta – huolellisella arkkitehtuurilla on tässä kohtaa tärkeä paikka. Ei ole syytä rakentaa liian suurta kotia, jos jokainen neliö on käytetty järkevästi eivätkä esimerkiksi turhat käytävät ”syö neliöitä”.
Käyttövaiheen ympäristökuormaan vaikuttaa ratkaisevasti taloon valittu lämmitysmuoto ja talon lämmitystarve. Erilaiset lämpöpumput ovat olleet suosittuja lämmönlähteitä Kiiruna Taloissa, etenkin Future-seinäisissä kodeissa. Uretaanipohjainen seinäeriste mahdollistaa jopa matalaenergiatalon lukemat energiankulutuksessa, kun talossa on esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu. Hirsitalopaketteihimme kuuluu vakiona ympäristöystävällinen ja kustannustehokas maalämpö.
Ympäristöystävällisempää asumista heti – asumismuodosta riippumatta
- Jätteiden lajittelu
Jätteiden huolellinen lajittelu pienentää omakotitalossa asuttaessa jätemaksua, kun sekajäteastia täyttyy maltillista vauhtia. Sama vaikutus on myös taloyhtiöissä: mikäli lajittelu toimii, tyhjennysvälejä on mahdollista harventaa, jolloin taloyhtiön rahoja vapautuu järkevämpään käyttöön.
Omakotiasuja säästää huomattavan summan lajitellessaan pakkausmuovin Rinki-ekopisteen ilmaisiin keräyspisteisiin seka- tai energiajätteen sijaan. Toinen oleellinen sekajätteen määrän vähentäjä on joko erilliskerätty biojäte tai kompostori omassa pihassa. Jätteiden yhteiskeräystä tai esimerkiksi kompostoria voi harkita jaettavaksi myös naapurin kanssa.
Kiiruna Taloissa on aina Puustellin toimittama keittiö, joissa lajittelumahdollisuudet on huomioitu osana toimivaa arkea.
- Pihan viherkasvit ja puusto
Pihakasvien merkitys saattaa tuntua ympäristön kannalta pieneltä teolta, mutta jo muutamista eri lajeista koostuva kukkaistutus tarjoaa muun muassa pölyttäjille arvokasta elinympäristöä ja ravintoa etenkin kaupunkioloissa.
Isommalle tontille saa houkuteltua lintuja sopivalla puustolla ja linnunpöntöillä. Linnut pitävät kasvustolle haitallisten hyönteisten määrää kurissa.
- Lainaa, yhteisomista ja vuokraa
Omakotiasuminen ja pihan laitto vaatii monenlaisia työvälineitä. Tarvitseeko tiheään asutulla omakotialueella kaikilla todella olla oma ruohonleikkuri, omat oksasakset ja niin edelleen?
Kerros- tai rivitalossa asuttaessa yhteisomistus voi pienen välimatkan vuoksi toimia myös esimerkiksi harvemmin käytettävissä siivousvälineissä.
- Onko taloon mahdollista hankkia tukilämmitysmuotoja?
Yhtiömuotoisessa asumisessa on tarkat säädökset, saako yksittäiseen asuntoon asentaa mitään tukilämmitysmuotoja.
Omakotitalossa asuttaessa esimerkiksi ilmalämpöpumppu tukilämmitysmuotona on järkevä, mikäli koko lämmitysjärjestelmän päivittäminen (esimerkiksi öljylämmityksestä) nykyaikaiseen ja ympäristöystävällisempään versioon ei ole mahdollista.
Tulisijojen käyttö tukilämmitysmuotona on järkevää, mikäli tulisijat ovat varaavia, nuohoukset on tehty asianmukaisesti ja tarpeeksi laadukasta puuta osataan polttaa oikein.
Aurinkoisella tontilla asuttaessa katolle asennettavat aurinkopaneelit voivat kattaa parhaimmillaan jopa 20 % kotitalouden käyttöenergian tarpeesta.
Tätä kaikkea me kutsumme ympäristöviisaaksi asumiseksi ja rakentamiseksi. Suosi suomalaista puuta, asu kohtuullisen kokoisessa kodissa ja suo säännöllisesti muutama ajatus arjen valinnoille: jätteiden lajittelulle, kierrätykselle, ja energiankulutukselle.
LUE LISÄÄ: Halvin lämmitysmuoto valmistaloon – pohjatietoa ja perusteita valintaan
LUE LISÄÄ: Nopeasti rakennettu talopaketti – uhka vai mahdollisuus?
