Lämmitys on omakotiasumisen suurin kuluerä. Yksittäisen kotitalouden energiankulutuksesta 68 % kuluu asuinrakennusten lämmittämiseen, kertoo vuoden 2017 tilasto. Muu energiankulutus jakautuu yksittäisessä kotitaloudessa kutakuinkin seuraavasti:

  • 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen
  • 5 prosenttia saunojen lämmitykseen
  • vajaa 13 prosenttia sähkölaitteiden käyttöön, ruoan valmistukseen ja valaistukseen

Lämmitysjärjestelmän valinta tuntuu niin lompakossa kuin talon sisälläkin. Mikä on järkevin lämmitysjärjestelmä uuteen omakotitaloon?


Kaikesta Suomessa käytetystä energiasta noin viidesosa kuluu rakennusten lämmitykseen. Mitä pohjoisempana asut, sitä pidempiä ovat yhtenäiset pakkasjaksot, jolloin lämmitysjärjestelmän tai järjestelmien toimivuus ja talon rakenteet todella mitataan.

 

 

Valmistalon rakenteet ja energiatehokkuus ohjaavat lämmitysjärjestelmän valintaa

 

Raksa-aika on täynnä isoja ja pieniä valintoja. Mitä isommasta talosta puhutaan, sitä isommasta valinnasta on kyse, kun pohditaan lämmitysjärjestelmän valintaa.

 

Lämmitysmuodon valintaa ohjaavat muun muassa talon koko, talon rakenteet, lämmitysjärjestelmän käyttökustannukset, ekologisuus, toimintavarmuus, käyttömukavuuus sekä rakentajan budjetti. Energiankulutukseen vaikuttaa luonnollisesti myös asukkaiden määrä ja lämpimän käyttöveden tarve.

 

Ennusteet energian hinnan muutoksista tuovat oman lisänsä tähän pohdintaan. Jos sähkön hinnan nousu jännittää, yksi järkevä vaihtoehto on valita vesikiertoinen lattialämmitys ja hoitaa lämmitys hybridikattilalla. Näin ollen lämmitys hoituu aluksi vaikkapa suoralla sähköllä ja voit ajan myötä päättää, mitä energianlähteitä haluat lämmitykseen käyttää. Kattilaan on mahdollista lisätä energianlähteeksi esimerkiksi aurinkokeräin, aurinkopaneeli tai ilma-vesi-lämpöyksikkö. Tämä vaihtoehto ei poissulje mitään vaihtoehtoja, mutta antaa peliaikaa.

 

Tässä postauksessa on muutamia faktoja neljästä eri lämmitysmuodosta: maalämpö, suora sähkö, poisto- ja vesi-ilmalämpö. Kussakin kuvauksessa on arvio siitä, kuinka kyseinen lämmitysmuoto sopii Kiiruna Taloon – niin hirsitaloon, Future-eristettyyn matalaenergiataloon kuin niin sanotusti normaaliinkin Kiiruna Taloon.

 

Tukilämmitysmuotoja, kuten ilmalämpöpumppua ja varaavia tulisijoja käsitellään vain pintapuolisesti. Monesti hybridijärjestelmä eli kahdesta tai useammasta lämmitysjärjestelmästä koostuva kokonaisuus on energiatehokkain ja käyttökustannuksiltaan ja -varmuudeltaan paras ratkaisu.

 

Mahdollistavatko talosi rakenteet kohtuuhintaisen asumisen?

 

Lämmitysmuodon lisäksi uudisrakentajana sinun olisi hyvä perehtyä tulevan kodin rakenteisiin. Millaisia vaatimuksia rakenteet asettavat lämmitysjärjestelmälle? Kestävätkö rakenteet talon jäähdyttämistä kovilla helteillä? Mahdollistavatko ne energiatehokkaan (ja sitä kautta kohtuuhintaisen) asumisen?

 

Ota selvää, mikä on harkitsemasi valmistalon ennakoitu ilmatiiveysluku ja tee skenaariolaskelmia eri lämmitysmuodoille. Tutustu myös tukilämmitysmuotoihin, kuten tulisijoihin, aurinkopaneeleihin ja ilmalämpöpumppuun. Varmista, kestävätkö tulevan kotisi rakenteet sisäilman jäähdyttämisen vai onko kondensoitumisriski olemassa.

 

Motivan käyttökelpoinen laskuri eri skenaarioita varten löytyy osoitteesta:

 

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

 

 

Eri lämmitysmuotojen elinkaari

 

Kun pohdit tulevan omakotitalosi lämmitysjärjestelmää, mielessä pyörii myös eri lämmönjakojärjestelmien hyvät ja huonot puolet.

 

Kaikissa Kiiruna Taloissa on vakiona sähköinen lattialämmitys, joka on turvallinen ja tyylikäs valinta omakotitalon lämmitykseen. Sähkö- tai vesikiertoiset patterit ovat huoleton valinta, mutta ne miellyttävät yhä harvemman rakentajan sisustuksellista silmää.

 

Lattialämmitys takaa lämmön tasaisen jakaantumisen koko kotiin ja on miellyttävä jalalle.

 

Lämmönjakojärjestelmien eliniän odotukset ovat:

 

  • Sähköpatterit: 20-30 vuotta
  • Vesikiertoinen patteriverkko: 40-50 vuotta
  • (Vesikiertoinen) lattialämmitysputkisto: 30-50 vuotta

 

Lämmitysmuotojen elinkaaren pituus:

 

  • Maalämpöpumppu 15-30 vuotta, kompressori 10-15 vuotta (uusinta 2 000-3 000€)
  • Ilma-vesilämpöpumppu 10-20 vuotta (kompressorin uusinta 1 000-2 000 €)
  • Poistoilmalämpöpumppu 20-30 vuotta (kompressorin uusinta 1 000-2 000 €)
  • Suora sähkö ei itsessään vaadi huoltoa, ellei lämmönjakojärjestelmiä (lisää alla) tarvitse uusia.

 

 

Esittelyssä eri lämmitysjärjestelmät

 

1. Maalämpö

 

Maalämmön suosio on noussut valtavasti edellisen kymmenen vuoden aikana. Maalämpö on kustannustehokas ja ekologinen lämmitysmuoto suuriin ja keskisuuriin, yli 150 m² taloihin ja hirsitaloihin, joiden energiatehokkuus on hieman matalampi seinän huokoisuuden vuoksi.

 

Maalämmössä investointi on yleensä lämmitysmuodoista korkein, noin 15 000 € - 30 000 € riippuen talon ja tontin ominaisuuksista ja muun muassa toimenpideluvan hinnasta. Toimenpideluvan hinta voi olla kaikkea 70-700 € väliltä.

 

Millaiseen Kiiruna Taloon maalämpö sopii?

 

Keskikokoinen tai iso hirsitalo

Iso villaeristetty talo

 

2. Poistoilmalämpöpumppu eli PILP

 

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talteen talosta poistettavasta ilmasta. Pumppu siirtää lämmön sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan: tuloilman lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoiseen (lattia)lämmitysjärjestelmään.

 

PILP sopii parhaiten pienehköön matalaenergiataloon. Jokin tukilämmitysmuoto, kuten varaava tulisija tai  sähkövastus on suositeltava kylmimpiä ajanjaksoja silmälläpitäen.

 

PILP korvaa samalla myös ilmanvaihtokoneen, sillä tulo- ja poistoilmanvaihto hoituvat samalla koneella.

PILP on järkevä ratkaisu energiatehokkaisiin, maltillisen kokoisiin uudiskohteisiin.

 

Poistoilmalämpöpumpun investointi noin 7 000 € - 13 000 € pumpun ja talon koosta riippuen.

 

Millaiseen Kiiruna Taloon PILP sopii?

 

Keskikokoinen matalaenergiatalo (Future-seinällä)

Pieni matalaenergiatalo (Future-seinällä)

 

3. Vesi-ilmalämpöpumppu eli VILP

 

Vesi-ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen (lattia)lämmitysjärjestelmään. Vesi-ilmalämpöpumppu on suunniteltu nimenomaan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmönlähteeksi.

 

Vesi-ilmalämpöpumppu vaatii kovilla pakkasilla jonkin tukilämmitysmuodon, kuten varaavan takan tai suoran sähkön, sillä sen hyötysuhde ja lämmitysteho laskevat, kun pakkasta on yli 20-25 astetta.

 

Vesi-ilmalämpöpumpun investointi on noin 8 000 € - 20 000 € pumpun ja talon koosta riippuen.

 

Millaiseen Kiiruna Taloon VILP sopii?

 

Kaikki Kiiruna Talot:

Matalaenergiatalo (Future-eriste)

Villaeristetty talo

Hirsitalo 

 

 

4. Suora sähkö

 

Suora sähkö sopii lämmitysmuodoksi kohtuullisen kokoiseen matalaenergiataloon, mikäli talossa on jokin tukilämmitysmuoto, kuten varaava takka tai esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu. Suoran sähkön alkuinvestointi on lämmitysmuodoista edullisin, vastaavasti käyttökustannukset yleensä korkeimmasta päästä.

 

Future-eristetyssä Kiiruna matalaenergiatalossa suora sähkö on varsin kilpailukykyinen vaihtoehto päälämmitysjärjestelmäksi, sillä uretaaniin pohjautuvan Future-seinärakenteen u-arvo on huikeat 0,11. Tutkitusti turvalliset ja tiiviit ylä- ja alapohjaratkaisut sekä energiatehokkaat ovet ja ikkunat antavat seinäeristeen kanssa mahdollisuuden aidosti edulliseen ja energiatehokkaaseen asumiseen.

 

Suoran sähkölämmityksen ekologisuuteen pystyt vaikuttamaan sähköyhtiön valinnalla eli tutustumalla siihen, kuinka käyttämäsi sähkö on tuotettu.

 

Suoran sähkön investointi yleensä muutamia tuhansia, riippuen valitsemastasi lämmönjakojärjestelmästä.

 

Millaiseen Kiiruna Taloon suora sähkö sopii?

 

Pieni tai keskikokoinen matalaenergiatalo (Future-seinällä)

 

Kesät kuumenevat ja jäähdyttämisen tarve lisääntyy – onko talon viilentäminen turvallista?

 

Ilmalämpöpumppu on suosittu ja energiatehokas tukilämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä.

 

Syken kestävän kulutuksen ja tuotannon professori Jyri Seppälä ilmaisi kuitenkin huolensa asuntojen viilennyksestä jo muutamia vuosia sitten. Hän suosittaa malttia viilennyskäyttöön talojen kosteusvauroiden ehkäisemiseksi. Professori ohjeistaa jäähdytyksestä, että sisäilma saisi olla vain neljä astetta ulkoilmaa viileämpää.

 

Sisätiloja jäähdyttäessä seinän sisäeristykseen voi kondensoitua kosteutta. Kiiruna Taloista Future ja Hirsi ovat vapaita tästä kondensoitumisriskistä. Näitä Kiiruna Taloja on turvallista jäähdyttää kovillakin helteillä mukavan viileiksi.

 

Tutustu ensin talosi rakenteisiin, pohdi sitten lämmitysjärjestelmän ja lämmönjakojärjestelmän valintaa. Mukavaa raksa-aikaa!

 

Lähteitä ja hyviä linkkejä:

 

https://www.talouselama.fi/uutiset/professori-nain-valtat-ilmalampopumpun-tuoman-homevaaran-4-asteen-saanto/dad2b070-6cba-30e1-a6ae-d2996398b100

 

https://www.energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/lammitys/lammitysjarjestelmien_elinkaari

 

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/